Avoin kirje ministereille (23.2.2025, tarkennus 27.2.2025)
24.2.2025
Arvoisat ministerit,
Kirjoitamme teille Pohjois-Savosta edustaen sekä kotimaakuntaamme että koko Suomea. Viestimme koskee ydin- ja harvaan asutun maaseudun peruskoulujen, erityisesti kyläkoulujen, kriittistä tilannetta.
Tiedostamme, että kuntien ja kaupunkien taloudellinen tilanne on haastava, mikä houkuttelee monia päättäjiä valitsemaan vaihtoehdoksi kyläkoulujen lakkauttamisen.
Kyläkoulujen lakkauttamiset ovat valitettavaa monesta syystä. Ne eivät tuo säästöjä, vaan saattavat jopa lisätä kustannuksia pitkällä aikavälillä. Tämän tietää taatusti valtiovarainministeriön väki, ja kunta- ja alueministeri ja valtiovarainministeri. Lakkauttamisella on kauaskantoisia vaikutuksia, jotka vaarantavat koko Suomen turvallisuuden. Osa näistä vaikutuksista on tunnettuja, mutta liian monelta ne jäävät huomiotta – syystä tai toisesta.
Kirjoitamme teille nyt, koska koemme, että näiden kerrannaisvaikutusten sivuuttaminen päätöksenteossa on jo liian vaarallista ihmisten hyvinvoinnin, alueiden elinvoimaisuuden ja koko maan turvallisuuden kannalta. Kirjeemme on pitkä, ja hieman rönsyilevä, mutta uskomme, että asioiden peruspihvit sieltä erottuvat, etenkin kun aiheet ovat teille ministereinä jo tuttuja.
Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut Maaseutupoliittisen selonteon (2024–25), jossa lähikoulut on nostettu merkittävään asemaan alueiden kehityksessä ja elinvoimaisuudessa. Sisäministeriö on puolestaan julkaissut Harvaan asuttujen alueiden turvallisuusraportin 2025, jossa korostuu laajojen maaseutualueiden turvallisuuden merkitys. Jäljellä olevat kyläkoulut ovat elintärkeitä koko maan elinvoimaisuuden ja kriisinhallintakyvyn kannalta. Ruoan- ja energiantuotannon väheneminen maaseutualueilla vaikuttaa merkittävästi huoltovarmuuteemme.
Kyläkoulut ovat lähes aina ainoita kuntien omistamia kiinteistöjä harvaan asutuilla alueilla. Näitä kiinteistöjä voidaan hyödyntää kriisiaikana esimerkiksi ruoka- ja energiahuollossa, evakuoinneissa, kriittisten asioiden varastoinnissa sekä viestikeskustoiminnassa. Lisäksi koulut voivat toimia väestönsuojina, kun erillisiä väestönsuojia ei ole järjestetty maaseudulle.
Ihmiset ja perheet, erityisesti lapset, ovat elintärkeitä itäisen Suomen elinvoimaisuuden ja kriisinhallinnan kannalta. Puolustusministerikin on varmaan tästä samaa mieltä. Kyläkoulut ovat myös vetovoimatekijöitä, ja tutkimusten mukaan noin miljoona suomalaista harkitsee maaseudulle muuttamista. Tällä hetkellä puuttuva kannustus estää monia toimimasta. Kaupunkien ja suurimpien taajamien keskittyminen on iso ongelma, ja kaavoitus ei tue riittävästi maaseutuasumista. Myös verotuksen puute ja vapaa-ajan asuntojen vaikeudet muuttua vakituisiksi ovat haasteita, jotka estävät maaseutuasumista ja yritysten perustamista. HUOM: tämä oli epäselvästi ilmaistu, eli korjaus kursiiviin muutettuun kohtaan alla (korjaus tehty 27.2.2025)
TARKENNUS, eli tätä tarkoitimme:
Verotuksen kautta saatavan tuen puute (verokannustimet) ja vapaa-ajan asuntojen muuttamisen vaikeus vakituisiksi asunnoiksi ovat haasteita, jotka jarruttavat maaseutuasumisen ja maaseutuyrittäjyyden kehitystä.
Kyläkoulut ovat elintärkeitä niin kuntien kuin valtionkin kannalta. Ne tukevat alueensa yrittäjyyttä, yhteisöjen elinvoimaa, mahdollistavat lasten koulutuksen lähellä kotia ja vahvistavat paikallista kulttuuria ja yhteisöllisyyttä. Jokainen voi tuota listaa jatkaa, etuja on paljon!
Pyydämme teitä, hyvät ministerit, harkitsemaan valtion tukea ydin- ja harvaan asutuille maaseutualueille kyläkoulujen ylläpitämiseksi koko maan turvallisuuden vuoksi. Onko kuntia mahdollista velvoittaa säilyttämään viimeiset kriittiset kyläkoulunsa ja panostamaan siihen, ettei liiallisella keskittämisellä vahingoiteta maan turvallisuutta, asuinpaikan valinnan mahdollisuuksia ja ennen kaikkea lasten oikeuksia? Näin kunnat voisivat priorisoida lakisääteiset velvoitteensa.
Opetusministeriössä varmaan hahmotetaan se, että vuoden 2006 valtion pienkoululisän lakkauttamisen jälkeen olemme nähneet päätösten kauaskantoiset ja tuhoisat vaikutukset. Toivomme, että tulevaisuudessa valtion päätöksenteossa otetaan huomioon tutkimustieto ja sen vaikutukset kunnalliseen päätöksentekoon, jotta vältetään tilanteet, joista on vaikeaa toipua. Nyt on nähty, miten valtava vaikutus tämän pienkoululisän poistamisella on ollut kyläkoulujen lopettamisiin ja sitä kautta maaseudun tyhjentymiseen.
Tämän avoimen kirjeen kirjoittivat Pohjois-Savon Kylien toiminnanjohtaja Sari Vainikainen ja Muuruveden kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Päivi Hagman. Molemmat kirjoittajat ova Minna Pehkosen toukokuussa 2024 perustaman Asukkaan Ääni -ryhmän jäseniä. Ja elinvoimaisen maaseudun ja Suomen kokonaisturvallisuuden asialla.
Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin ja maakunnan elinvoimaisuuden asialla.
Asukkaan Ääni on muuruvetisen Minna Pehkosen toukokuussa 2024 perustama ryhmä, jossa on mukana maaseudun ja kylien elinvoimaisuuden asialla olevia henkilöitä.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin (2022) mukaan Suomessa on lakkautettu maaseudun peruskouluista jo 96 % viimeisten 30 vuoden aikana, joten niitä on enää jäljellä kriittiset neljä (4) %!
Kyläkoulujen merkitys on tärkeä koko alueelle. Isossa kuvassa on hyvä pitää mielessä se pienin, eli lapsi, ja lapsen hyvinvointi. Olemme nyt siinä tilanteessa, että seuraavat uhkaavat kyläkoulujen lakkautukset tekevät lasten koulumatkoista niin pitkiä, että perusopetuslain määräävät maksimikoulumatka-ajat ovat vaarassa ylittyä. Monilla alueilla maksimiajoista (2,5 h/pv) on tullut normiaika. Olemme erityisen huolissamme lasten oikeuksien polkemisesta ylipitkien koulumatkojen vuoksi.
Olemme huolissamme siitä, että maassamme ei noudateta lapsen oikeuksien sopimusta. Päätimme toimia, ja olemme laatineet kansalaisaloitteen Lapsen oikeuksien ja etujen turvaaminen päiväkoti- ja kouluverkkopäätöksissä (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/14201).
Esi- ja alakoululaisten koulumatka-ajan maksimin tarkastaminen alaspäin voisi pakottaa kunnat pohtimaan viimeisten kyläkoulujen lakkauttamisia. Lukusuosituksena tähän muun muassa THL:n julkaisu Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvo on päättäjän arvovalinta (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-342-3).
Valtiovallan tasolla on esitetty huolta matalasta syntyvyydestä. Uskomme, että maaseudun tukeminen tällä tavalla tarjoaisi hedelmällisen ratkaisun heikon syntyvyyden ongelmaan. Suosittelemme lukemaan uudelleen vaikkapa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksia, sekä maaseutupolitiikka.fi-sivustolta kohdan, jossa esitellään maaseutuvaikutusten arviointiin liittyvää hyödyllistä materiaalia: https://www.maaseutupolitiikka.fi/paatoksenteontueksi/tietoa/mva.
Haluamme nostaa esiin myös maakuntamme pääkaupungin, Kuopion kaupungin tilanteen. Kuopiossa monen kyläkoulun kohtalo on vaakalaudalla, ja on kohtuuttoman raskasta ja ristiriitaista, että kaupungin laajojen maaseutualueiden koulujen lakkauttamisia joudutaan edes pohtimaan. Itä-Suomen elinvoimaisuuden on tunnustettu olevan nyt kriittinen tekijä koko Suomen tulevaisuutta ja turvallisuutta ajatellen myös EU-tasolla.
Pyydämme teitä, hyvät ministerit, auttamaan Kuopion kaupunkia, jotta siellä ei tarvitsisi uhata seitsemän kyläkoulun ja kahden päiväkodin lakkauttamista kuten toukokuussa 2024. Olisiko mahdollista saada rahallista tukea ja/tai kannanottoja päätöksenteon tueksi? Tämä auttaisi muitakin kuntia, jotka ovat samojen kysymysten äärellä.
Toivomme myös, että ministeriöt lisäävät konkreettisia toimia, jotka varmistavat jokaisen maakunnan elinvoimaisuuden. Meillä on tunne, että ministeriöissä asioita on pohdittu ja suosituksia maakuntiin on annettu, mutta pelkäämme, että tämä jää pelkäksi suositukseksi.
Yksittäiset suositukset eivät mielestämme riitä. Toivomme ministeriöiden tekevän nykyistä enemmän poikkihallinnollista yhteistyötä maakuntien ja kuntien hyväksi. On huomioitava Itä-Suomen merkitys, syntyvyyden kasvun tukeminen, alkutuotannon vahvistaminen ja kokonaisturvallisuuden varmistaminen. Niin, ja tietysti ihmisten hyvinvointi, sehän on itsestäänselvyys. Kokonaisuus on iso, ja siksi yhteistyö on erityisen tärkeää.
Tässä kohtaa voimme nostaa Kuopion esille toisen kerran. Kuopion kaupunki on tunnistanut tarpeen vuoropuhelulle erilaisissa kaupunkilaisia koskevissa asioissa. Kaupunginjohtaja Soile Lahti on kutsunut Asukkaan Ääni -ryhmän jäseniä mukaan vuoropuheluun. Dialoginen keskustelusarja avattiin kaupungintalolla 20.2.2025. Se oli ensi-ilta uudenlaiselle toimintatavalle, jolla rakennetaan parempaa yhteistä ymmärrystä ja suoraa vuoropuhelua kaupunkiorganisaation ja asukkaiden välillä.
Lienee ensimmäinen laatuaan koko maassa, ja vastaavia toivoisi maaseutualueiden toimijoiden ja kaupungin viranhaltijoiden ja päättäjien välille muuallakin. Keskustelua käytiin dialogisen yhteiskehittämisen mallilla ja sitä ohjasivat Martti Ahtisaaren koulun rehtori Jussi Kukkola ja apulaisjohtaja Tuula Koivukangas. Kyllä, Kuopiossa on lupa tehdä toisin!
Kiitos, kun jaksoit lukea kirjeen tähän saakka. Ihan loppuun vielä se, että koska kyläkouluja on jäljellä todella vähän, edessämme on erityisen pelottava ajanjakso. Lopettamisaalto uhkaa näitä viimeisiäkin kouluja eri puolilla Suomea. On ensiarvoisen tärkeää, että harvassa olevat kyläkoulut saavat jatkaa toimintaansa ja että niille annetaan uusi rooli kriisiajan yksikköinä sekä monipuolistetaan niiden käyttöä normaaliaikana.
Uskalletaan ajatella uudella tavalla, otetaan huomioon puolueettomien asiantuntijoiden tieto päätöksiä tehtäessä ja toimitaan niin, että koko maa on elinvoimainen nyt ja tulevaisuudessa. Ei liene liikaa toivottu?
Ystävällisin yhteistyöterveisin,
Sari Vainikainen
Toiminnanjohtaja, Pohjois-Savon Kylät ry
sari.vainikainen@pohjois-savonkylat.fi
Päivi Hagman
Agrologi AMK, Muuruveden kyläyhdistys ry, vpj