Kansalaisaloite käynnissä

Aloitteen sisältö

Tämän kansalaisaloitteen tarkoituksena on saada jokaiselle lapselle tosiasiallinen oikeusturva päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksissä ja -ratkaisuissa. Tehdyistä päätöksistä tulee olla oikeus valittaa myös asia- ja perusoikeusperusteella ja lapsi tulee katsoa päätöksenteossa asianosaiseksi. 

Päiväkodin tai koulun lakkauttamista koskevaan valtuuston päätökseen haetaan muutosta kuntalain mukaan eli kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Kouluverkkoasiassa ei ole katsottu olevan sellaisia asianosaisia, jotka voisivat asianosaisaseman perusteella hakea päätökseen muutosta. Muutoksenhakuoikeus on vain kunnan jäsenillä, mm. kunnan asukkailla. 

Tämänhetkisessä oikeuskäytännössämme päiväkoti- tai koululakkautuksesta tehty valitus voi käytännössä menestyä hallinto-oikeudessa ainoastaan päätösprosessin muotovirheen vuoksi. Tällöin asia vain palautuu kuntaan, jossa muotovirhe korjataan, mutta edelleen lapsioikeudellisesti väärin tai puutteellisesti tehty päätös tehdään samanlaisena uudestaan. 

Julkisen vallan tulee turvata jokaiselle lapselle yhdenvertaiset sivistykselliset perusoikeudet sekä muussa lainsäädännössä, muiden muassa Lapsen oikeuksien sopimuksessa, mainitut oikeudet. Kaikessa lapseen liittyvässä päätöksenteossa olisi jo nykyään voimassa olevan lainsäädännön mukaan aina arvioitava ja otettava huomioon, mikä on lapsen etu ja oikeus, mutta sitä ei noudateta. 

Päiväkoti- ja kouluverkkoratkaisuilla on yleensä aina pedagogisia, sosiaalisia ja terveydellisiä (/ hyvinvoinnillisia) heijastusvaikutuksia lapseen. Vaikutukset tulee selvittää ennen päätöksentekoa monialaisesti vähintään sivistys-, sosiaali- ja terveysalojen asiantuntijoiden yhdessä tekemällä lapsivaikutusten arvioinnilla. Karvin tutkimuksen mukaan kunnista lähes 45 % ei ollut tehnyt lainkaan lapsivaikutusten arviointia suunniteltaessa ja kehitettäessä kunnan palveluja. 

Oikeusviranomaisten tulisi ratkaisussaan perehtyä myös lapsivaikutusarviointien tekemisiin tai tekemättä jättämisiin, niiden sisällön puutteellisuuksiin ja virheellisyyksiin. 

Vaadimme, että kaikilla Suomessa asuvilla lapsilla on vahva oikeusturva heitä koskevassa päiväkoti- ja kouluverkkopäätöksenteossa. 

Esitämme muutosta kuntalain 135 pykälän kunnallisvalituksen perusteiden tulkintaan ja oikeuskäsittelyyn: 

Lapsi tulee katsoa asianosaiseksi päiväkoti- ja kouluverkkopäätöksissä. 

Oikeusviranomaisten (/hallinto-oikeuksien) tulee ratkaisuissaan perehtyä muotoperusteiden lisäksi myös kuntalain 135 pykälän 2. ja 3. momentin vaatimuksiin siitä, onko viranomainen ylittänyt toimivaltansa ja onko päätös muuten lainvastainen. 

Lainvastaisuuden arvioinnissa tulee arvioida oikeudellisesti myös sitä, miten päätös suhtautuu sekä perustuslaissa että kansainvälisissä perus- ja ihmisoikeussopimuksissa kirjattuihin oikeusvelvoitteisiin.

Perustelut

Viranomaisten on kaikissa lasta koskevissa toimenpiteissään ja päätöksissään arvioitava niiden vaikutukset lapseen, otettava huomioon lapsen etu ja oikeus sekä selvitettävä lapsen mielipide. Lapsen oikeuksien sopimuksessa lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Päiväkoti- ja kouluverkkopäätöksissä lapsivaikutusarvioinnit tulee tehdä monialaisesti yhteistyössä terveys- sosiaali- ja sivistystoimen asiantuntijoiden toimesta. Lapsen oikeuksien sopimuksen (artikla 3) mukaan kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa on aina ensisijaisesti toteutettava lapsen etu. Suomi on sitoutunut takaamaan lapsen erityissuojelun niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. 

Kuntapäätöksenteossa tätä lapsen perusoikeutta loukataan ja päätöksenteossa lapset ovat yleensä joko suljettu koko päätöksentekoprosessista pois tai jos heitä kuullaan, heidän mielipiteitään selvitetään usein tarkoitushakuisesti. 

Kunnat ja hallinto-oikeudet ovat tulkinneet hallintolakia (2003; 11 § ja 34 §) niin, että lapsi ei ole asianosainen hänen omaa lähikouluaan koskevassa kouluverkkoratkaisussa, joten häntä ei tarvitse kuulla eikä hänen mielipidettään selvittää koululakkautuspäätöstä valmisteltaessa. Käytännössä lasta ja hänen oikeusturvaansa suojeleva lainsäädäntö on tällaisilla laintulkinnoilla tehty tyhjäksi. 

Hallinto-oikeuksien tulee jatkossa kumota kunnan päätös, mikäli lapsivaikutusarviointeja ei ole tehty, tai ne on tehty puutteellisesti. Sosiaalisia, terveydellisiä ja pedagogisia vaikutuksia ovat päteviä arvioimaan oman alansa asiantuntijat, siksi lapsivaikutusten arvioinnit tulee tehdä kattavasti monialaisessa SISOTE-yhteistyössä (vrt. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6. ja7. §) 

Koululakkautuksien perusteluita ja hallinto-oikeuden valituksia tutkittaessa on käynyt ilmi, että viranomaiset ovat omavaltaisesti ja tarkoitushakuisesti tulkinneet ja osin jopa ohittaneet lapseen kouluverkkopäätöksissä sovellettavaa lainsäädäntöä. Koululakkautuspäätöksen oikeustarkastelussa tulee puheena olevan koululakkautuksen lisäksi ottaa huomioon myös ajallinen konteksti: kohdistuuko kunnan säästötoimenpiteet pidemmällä aikatarkastelulla johdonmukaisesti aina yhteen heikommassa asemassa olevaan vähemmistöryhmään. Tilastokeskuksen mukaan viimeisen 30 vuoden aikana Suomen perusasteen kouluista on lakkautettu 59 prosenttia. Koululakkautuksista suurin osa on koskenut maaseutukouluja, joista tänä aikana on lakkautettu 96 %. 

Ensimmäistä kertaa peruskoulujen lakkautusten vaikutuksia Suomessa arvioitiin vasta vuonna 2022. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi 30.11.2022 peruskoulujen lakkautusten vaikutuksia selvittäneen arviointiraportin. Arviointiraportti osoitti kouluverkkomuutosten negatiivisista elinvoimavaikutuksista, kuten lisääntyvästä lähtömuutosta, heikommasta työllisyys- ja työpaikkakehityksestä sekä koulutusmenojen odotettua heikommasta kehityksestä. Raportissa todettiin myös, että koululakkautuksista ei synny koulutusmenojen säästöjä ja että koululakkautukset betonisoivat negatiivisen kehityskulun. 

Päiväkoti- ja kouluverkkopäätöksissä ei noudateta hyvän hallinnon periaatteita. Lisäksi, mikäli päätöksissä jätetään huomioimatta lapsivaikutusten monialainen arviointi, niin tällöin päätöksen teossa rikotaan perustuslakia, YK:n lapsen oikeuden sopimusta, perusopetuslakia, lastensuojelulakia ja nuorisolakia. 

Suomen perustuslaki 731/1999: 
Lapsen hyvinvoinnin turvaaminen, yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto 

YK Lapsen oikeuksien sopimus 1989 (Suomi ratifioinut 1991): 
2 art. Ehdoton diskriminointikielto > ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin (myös positiivisen diskriminaation keinoin) 
3 art. Lasta koskevissa päätöksissä on aina ensisijaisesti harkittava lapsen etu. LAVAn tekemisen välttämättömyys monialaisesti terveys- sosiaali- ja sivistystoimen kanssa. 
6 art. Jokaisella lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle. 
12 art. Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 
28 artikla: Lasten yhtäläiset oikeudet saada opetusta. 

Perusopetuslaki 628/1998: 
2 §: Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen. On turvattava riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. 
3 §: Opetus järjestettävä ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. 
3 a § (11.3.2022/163, UUSI) Lapsen edun ensisijaisuus. Perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. 
6 § Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. 

Lastensuojelulaki 417/2007 
Nuorisolaki 1285/2016 
Hallintolaki 434/2003 
Kuntalaki 410/2015 

Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmasta (STM/2024/64) 

Lastensuojelun keskusliiton kuntapoliittinen tavoiteohjelma 2021-2024 

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) tutkimus ”Maaseutu- ja saaristoalueilla asuvien lasten sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutuminen kouluverkon muutoksissa ja peruskoulujen lakkautusten vaikutukset alueiden elinvoimaan” 29:2022

Linkit muihin verkkosivuihin

• Suomen perustuslaki 
• YK Lapsen oikeuksien sopimus 
• Perusopetuslaki 
• Lastensuojelulaki 
• Nuorisolaki 
• Hallintolaki 
• Kuntalaki 
• Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmasta 
• Lastensuojelun keskusliiton kuntapoliittinen tavoiteohjelma 2021-2024 
• Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) tutkimus ”Maaseutu- ja saaristoalueilla asuvien lasten sivistyksellisten ja 

Vastuuhenkilöt

Jaana Antikainen Kuopio 
jaanax78@hotmail.com 
 

Kari Lehtola Lahti 
kari.sivistys@gmail.com 
050 357 2772
 

Satu Pylkkönen Kuopio 
satu.pylkk@gmail.com 
0505640617
 

Sari Vainikainen Lapinlahti 
sari.vainikainen@pohjois-savonkylat.fi 
0451791070
 

Katja Halmetoja Kuopio 
emilia.halmetoja@gmail.com 
0503534940